Mitä yhteistä on huuli-punalla ja mänty-metsällä?

Mänty

Suomen puustosta puolet on ikivihreää mäntyä (Pinus sylvestris). Mäntyä kasvaa lähes koko maassa lukuun ottamatta kaikkien korkeimpia tuntureita ja uloimpia saaristoluotoja. Mänty tarvitsee paljon valoa, mutta kestää hyvin kylmyyttä, kuivuutta ja ravinteiden niukkuutta.

Manty

Metsäntähteistä uusiutuvaa dieseliä

Mäntyöljy on sulfaattisellun keitosta saatava sivutuote. Modernit mäntyöljylaitokset ovat biojalostamoita, joiden tuotteiden kirjo on suuri. Jalostamoissa valmistetaan vetykäsittelyn avulla mm. puupohjaisia uusiutuvia biopolttoaineita, kuten biodieseliä liikennekäyttöön. Mäntyöljystä valmistetun biodieselin terminen tehokkuus ja lämpöarvo ovat paremmat kuin perinteisellä dieselillä ja polttoaineen ominaiskulutus sekä aiheutuvat päästöt ovat pienemmät*. Tuloksena on korkealaatuinen biopolttoaine, joka sopii kaikkiin dieselmoottoreihin.

Biodieselin lisäksi mäntyöljyä käytetään mm. autonrenkaissa parantamaan pito-ominaisuuksia, liimojen tartutinaineena, purukumissa, huulipunissa sekä eläinrehussa, missä mäntyöljyn pihka toimii tulehdusta estävänä aineena vähentäen antibioottien tarvetta. Myymällä kuitupuuta teollisuudelle metsänomistaja on siis mukana tukemassa uusia biometsätalouden innovaatioita.

Muita tuotteita männystä

Mäntyä käytetään puusepäntuotteisiin, veneenrakennukseen sekä hirsi- ja rakennusteollisuuden raaka-aineena. Mäntyä on perinteisesti käytetty mm. pylväinä, mastoina, rakennushirtenä, ratapölkkyinä sekä vanerina. Mäntyterva oli aikanaan metsiemme arvokkain tuote.

Kuusi

Kuusi (Picea abies) jaetaan tavallisesti kahteen alalajiin, euroopankuuseen ja siperiankuuseen. Kuusta kasvaa kosteilla ja varjoisilla paikoilla koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuunottamatta. Kuusi on Suomen luonnossa suhteellisen uusi tulokas: se levisi idästä n. 5000 vuotta sitten, mutta on nyt toiseksi yleisin puulajimme männyn jälkeen.

Kuusenkerkät ovat kirpeän raikas vitamiinipommi

kuusenkerkka

Kuusenkerkät, eli silmut ja nuoret vuosikasvaimet, ovat terveellinen ja maistuva lisä ruokavalioon. Kerkkiä voi syödä sellaisenaan esimerkiksi salaatin joukossa tai niistä voi valmistaa erilaisia juomia tai hilloja. Kerkästä haudutettu tee on omiaan poistamaan kevätväsymystä ja kohottamaan yleiskuntoa, sillä kerkät sisältävät runsaasti A- ja C-vitamiinia sekä kivennäisaineita. C-vitamiinin säilyttämiseksi kerkät tulee käyttää heti keräyksen jälkeen tai pakastaa.

Kuusenkerkkäsiirappi (gluteeniton, maidoton, munaton)
5-6 l kuusen vuosikasvaimia
1 kg sokeria
Vettä

Huuhtele vuosikasvaimet. Peitä kylmällä vedellä niin, että ne juuri peittyvät. Anna seisoa vedessä yön yli. Keitä vuosikasvaimia liotusvedessä noin 2 tuntia sekoittaen koko ajan pohjia myöten ettei seos pala pohjaan. Siivilöi seos. Nestettä pitäisi olla jäljellä noin 1,5 litraa. Lisää sokeri ja keitä seosta vielä toiset 2 tuntia sekoittaen pohjia myöten pohjaanpalamisen estämiseksi. Seos on nyt siirappimaista ja kovettuu vähitellen. Kaada seos kuumennettuihin lasipurkkeihin.

Kovaa marmelosta saa lisäämällä hyydytysaineitta. Valmiin marmelon väri on punaruskea.

Kuusi tekstiiliteollisuuden raaka-aineena

Tiesitkö, että vaatteidesi raaka-aine voi olla puuta? Kuusen puuaine on pitkäkuituista, joten se on hyvää erilaisten kemiallisten tuotteiden kuten viskoosin raaka-aineena. Viskoosi on luonnonkuidusta kemiallisesti jalostettu muuntokuitu, jota saadaan puunjalostustehtailta sellun keiton jatkojalosteena. Kauniisti laskeutuva viskoosi on materiaalina hyvin hengittävä ja mukavan tuntuinen ihoa vasten.

viskoosi

Koivu

Koivut (Betula) ovat Suomen yleisimpiä lehtipuita, ja ne kasvavat sekametsissä havupuiden kanssa. Hieskoivu viihtyy kosteammassa maaperässä kuin rauduskoivu, ja hieskoivun alalajia tunturikoivua kasvaa vain Lapissa. Vaivaiskoivua tapaa Etelä-Suomessa rehevillä turvesoilla, mutta Lapissa sitä on kaikkialla. Kauniista puuaineksestaan tunnettu visakoivu on rauduskoivun muunnos

Pakuri on metsänomistajalle arvokas luonnonvara ja terveellinen ravintolisä

Pakurikääpä on yleinen lahottaja, jota esiintyy Suomessa yleisimmin koivulla. Pakurikääpä on perinteisesti tunnettu monipuolisena luonnonrohtona, ja viime aikojen superfood-innostus on nostanut sen pinnalle lisäravinteena.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pakuri on epäsymmetrinen, puunmyötäinen ja pinnaltaan mureneva kasvannainen. Se on päältä musta ja muistuttaa hiiltä, kun taas sisäosa on ruskeansävyinen.

Pakurikäävän on todettu omaavan monia terveysvaikutuksia. Se sisältää hurjasti erilaisia kivennäis- ja hivenaineita sekä biologisesti aktiivisia yhdisteitä, jotka toimivat vahvoina antioksidantteina, hillitsevät tulehduksia ja lievittävät kipua, säätelevät immuunijärjestelmän toimintaa, hillitsevät tiettyjen syöpätyyppien kasvua ja suojelevat maksaa. Sekä pakurin musta ulkokuori että ruskea sisäosa omaavat muita lääkinnällisiä sieniä korkeamman antioksidanttisen aktiivisuuden. Pakurikääpää onkin perinteisesti käytetty mm. maha- ja suolistovaivojen sekä iho-ongelmien hoidossa.

Pakuri tulee säilöä joko kuivaamalla tai pakastamalla ja pilkottuna mahdollisimman pieniksi paloiksi tai vaikka kahvimyllyllä jauhettuna. Pakurijauhetta myydään monissa luontaistuotekaupoissa, mutta halvimmallaan kääpä on omasta lehtimetsästä kerättynä. Jauheesta veloitetaan liikkeissä jopa 800 euroa/kg, eli se on metsänomistajalle kallisarvoinen metsävara! Pakurin kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin, eli pahkojen kerääminen luonnosta on sallittua ainoastaan omasta metsästä tai maanomistajan luvalla.

Pakuriteen haudutusohje
1 litra vettä
2-3 pientä pakuripalaa TAI 1 rkl pakurijauhetta

Kiehauta vesi ja pakuripalat. Pienennä lämpöä ja anna teen hautua miedolla lämmöllä noin 20 minuuttia, tai kunnes tee on sopivan vahvuista. Palojen annetaan hautua kauemmin (jopa useita tunteja) kuin jauheen. Aloittelijan kannattaa tutustua teehen pieninä annoksina tai hauduttaa mietoa teetä. Siivilöi tee hauduttamisen jälkeen ja ota pakuripalat talteen, sillä teetä voi valmistaa samoista paloista useita kertoja. Säilytä siivilöidyt pakurit jääkaapissa. Mausta pakuritee makusi mukaan hunajalla, sitruunalla tai inkiväärillä. Maustettu, jäähdytetty tee sopii tarjoiltavaksi jäiden kanssa raikkaana ja terveellisenä janon sammuttajana tai pohjana erilaisille pirtelöille.

HUOM! Älä nauti teetä antibioottikuurin aikana tai mikäli olet sienille allerginen.

Koivun klapeilla on korkein energiasisältö

Koivun puuaines on tiheämpää kuin muiden puulajien, joten sen energiasisältö on tilavuusyksikköä kohden suurin. Mikäli osa lämmöntarpeesta tuotetaan sähkön sijaan koivuklapeilla, säästää omakotitaloasuja vuosittain satoja euroja sähkönkulutuksessa. Lisäksi myrskyjen aiheuttamissa sähkökatkoksissa puulämmitys on korvaamaton apu, sillä tulisijojen käyttö ei ole riippuvaista muista energiamuodoista. Sähköön verrattuna puulla lämmittäessä omakotitaloasuja säästää myös hiilidioksidipäästöissä.

Koivu_klapit

Polttopuun eli pilkkeen määrää mitataan pino- tai irtokuutiometreinä. Pinokuutio (p – m3) tarkoittaa yhden kuution tilavuuteen mahtuvaa pilkemäärää, kun kappaleet on pinottu. Irtokuutio (i – m3) puolestaan tarkoittaa yhden kuution tilaan mahtuvaa pilkemäärää, kun pilkkeet ovat satunnaisessa järjestyksessä.

Kuivan (kosteus alle 20%) koivuklapin markkinahinta on noin 70-80e / irtokuutio sisältäen kotiinkuljetuksen. Omatoimiselle metsänomistajalle koivuklapit voivat siis tuoda mukavaa lisätienestiä.

Muita tuotteita koivusta

Koivun puuainesta käytetään huonekaluissa, soittimissa sekä paperin- ja vanerinvalmistuksessa. Lisäksi sitä käytetään sisutukseen ja parketteihin. Koivu sopii myös mahlanjuoksutukseen keväisin. Perinteisesti koivun tuohesta on tehty vakkoja, tuohikontteja sekä virsuja.

 

Erikoispuulajit

Yleisimpien talouspuulajien lisäksi myös erikoispuulajeilla on paljon kysyntää. Erikoispuulajeilla on ominaisuuksia, jotka tekevät niistä haluttuja moniin eri tarkoituksiin.

Tervaleppä tuo saunaan valoa ja raikkautta

Tervaleppä on arvostettu huonekalu- ja puusepänteollisuuden raaka-aine sekä Suomen suosituin saunojen pintamateriaali. Sen ominaisuuksiin kuuluu sen tunnusmerkillinen, hyvä tuoksu sekä kaunis ja tasainen väri. Tervalepän väri on punertava, mutta myös melko vaalea. Saunojen pintamateriaalina puuaineksen vahvuudet ovat keveys ja pehmeys, jonka ansiosta se ei juuri kuumene laudepuuna.

Tervaleppalauteet

Tervaleppää käytetään myös kalustepuuna, koriste-esineisiin, sisustukseen, soitinten valmistukseen sekä savustuspuruksi.

Tervalepän kysyntä ja tarjonta ovat vaihtelevia markkinoiden pienuuden vuoksi. Tervaleppätukista maksetaan kuitenkin keskimäärin samaa hintaa kuin vaneriksi kelpaavasta koivutukista eli 40-45 euroa/m3. Päätehakkuuikä on 50-70 vuotta, eli metsänomistajalle tuloja tulee nopeammin verrattuna männyn tai kuusen 70-90 vuoden kiertoaikaan. Mahdollinen ilmaston lämpeneminen parantaa tervalepän mahdollisuuksia menestyä Suomessa laajemmin.

Metsä on
mahdol­lisuus.
Sinä päätät, millainen.